And suddenly the semester has gone

Tämän viikon tiistaina tein viimeisen final-examin ja koulun osalta vaihtoni on ohitse. Outo olo koska tästä paikasta on tullut mulle jo jonkinlainen koti, ja tunne siitä et viikon päästä nämä rutiinit ja ihmiset ei ole osa mun arkea.. Haikea tunnelma kuvastaa fiilistä. Eilen hyvästelin suurimman osan kavereista ja parin seuraavan päivän aikana käyn useampaankin otteeseen lentokentällä kantamassa kavereiden laukkuja. Oon pyrinyt sanomaan että mä en hyvästele, me nähdään vielä! Huikeita ihmisiä on tullut kohdattua ja en kadu tänne tuloa. Oma lentoni lähtee 1.7 ja sitä ennen pitäisi tehdä vaikka ja mitä!

Okei, eihän tää aivan ruusuilla tanssimista oo aina ollut. Seuraa pieni terapeuttinen avautuminen, joten tän voi ohittaa hyvillä mielin. Oon kadottanut tai hajottanut lähes kaiken vähänkään arvokkaan mitä mulla oli mukana. Nimetäänpä muutama: rannekello, läppärin latausosa, muistikortti, puhelin sammuilee...:D Kulttuurierot korealaisiin on olleet aika lieviä ja siedettäviä kaikessa muodossaan. Korealaiset on aika mahtavia <3 

 Ongelmaksi  on pikemminkin tullut ero muiden oman mantereen asukkien välillä; kyllä, vaadin että kengät otetaan pois minunkin asuntolahuoneessa ei vain omassa. Ja se iänikuinen vaihtaripiirien pienuus... Olo on ollut välillä kuin ala-asteella jossa toisten kanssa ei suostuta leikkimään koska niillä on vääränlainen penaali (kahden keski euroopan maan riidat huoh). Joskus on uuvuttavaa kun mun mielestä korealaisten kirosanojen kylväminen kaverin äidille ei ole oikein. Ja ehdottomasti pitäisi puhua englantia jos porukassa joku ei ymmärrä vaikkapa ranskaa. Siis joo, nää on aika ääripäästä mutta kun joskus on niitä huonoja päiviä. Ja koeviikkoja. Ja silloin ei tahdo joutua tähän. Valitus ohi. Onneksi mulla oli mahtava kämppis ja ihania ihmisiä  :) 

Mun fiilikset yleisesti parani midtermi-masennuksesta kun pääsin poistumaan Seoulista ja pääsin käymään Busanissa ja Kyotossa. Busanin reissu oli valitettavan lyhyt viikonloppu ja ei ehditty menemään rannalle josta Busan on oikeasti kuuluisa.  Busaniin pääsee joko junalla tai bussilla. Hintaero ei ole kovin suuri kun vertaa Suomen hintoihin, mutta päädyimme ottamaan luxury-bussin jossa oli leveät nahkaistuimet ja suuri jalkatila.  

Meidän hostelli oli jollain hämärällä sivukujalla love-hotellien ympäröimänä, mutta reissu oli erittäin rentouttava.Kävimme kiipeilemässä vuoristolla (mountain hiking apua mitä sekin on nyt suomeksi haha) kokonaiset 4,5 tuntia. Ei meidän ihan noin pitänyt tehdä, mutta vuorelle menevä hissi olikin pois käytöstä, joten päädyimme ensin kiipeämään vuorelle, tulemaan alas, kiipeämään toiselle jne.. Kärsin hieman enemmän kuin olisi ollut terveellistä ja kaaduin alastullessa. Mutta oli se sen arvoista! 

 Toisella vuorella oli temppeli nimeltä Seokbulsa. Osa kavereista oli jo käyneet siellä aiemmin ja sanoivat että se on ehdottomasti paras paikka käydä Busanissa. Ja ei ne ihan väärässä olleet :) Vuoren kallioseinämään oli kaiverrettu suuria buddha patsaita ja näkymät oli mahtavia. 

Busanin reissun jälkeen kävimme Kyotossa. Olen käynyt kolme kertaa aiaisemmin Japanissa, joten suunnittelu jäi sitten kokonaan mun harteille. Mukaan lähti kaksi kaveria ja oltiin neljä päivää (kiitos koulun josta ei vain ollut lomia ja niitä ei oikein saanut ottakkaan). Lennettiin Osakaan ja junalla päästiin suoraan lentokentältä Kyotoon. Tavoitteena oli nähdä mahdollisimman paljon joten kävelimme yli 30 kilometriä 3 päivän aikana :D Olin melkein toipunut Busanin kiipeilystä ja taas urheilemassa haha. Mutta nyt voin sanoa että näin viimein kaiken mitä olen siellä halunnut nähdä. 

~ Rose Day ~

Haluan kommentoida erästä Korean erikoisuutta. Kaikki tietää ystävänpäivän, mutta Koreassapa onkin jokaiselle kuulle oma "pariskunta-päivänsä". Suomeksi tämä tarkoittaa että (lähes) jokaisen kuun puolessa välissä pariskunnat sitten juhlivat kunkin päivän teeman mukaisesti. Tässä kuusa oli Rose Day (Ruusu päivä) ja katukuva oli täynnä ruusuja ja pariskuntia ruusut käsissään. Imelää? Kyllä, mutta erittäin suloista :D Tänään oli myös paljon ruusuja kaduilla - ilmeisesti liittyen siirtymäriittiin jossa 20 vuotta tänä vuonna täyttävät juhlivat aikuiseksi tulemista :)

Mutta, jos löysin oikein, kaikki juhlat menevät seuraavasti:

 Tammikuu: Candle Day

 Helmikuu: Valentines Day

 Maaliskuu: White Day

 Toukokuu: Rose Day,

 Kesäkuu: Kiss Day,

 Heinäkuu: Silver Day,

 Elokuu: Green Day,

 Syyskuu: Music Day,

 Lokakuu: Wine Day, 

 Marraskuu: Movie Day,

 Joulukuu: Hug Day. 

Eli hyvää Ruusu päivää :) <3

Kevät muuttui kesäksi

Oon todella huono päivittämään blogiani. Häpeä. Kaveri huomautti jo että "hei sun blogi on erittäin kuollut". Voin myöntää että sellainen on olo täällä vähän ollutkin. Viimeisen postauksen jälkeen siirryttiin koeviikko aikaan joka meni sellaisessa en-tee-mitään-pitäisi-lukea-muttei-kiinnosta-siispä-nukun menolla :D Korean koulujärjestelmässä yhdessä lukukaudessa on 2 koeviikkoa, midtermit ja final exams. Kun itse aloitin lukemisen 3 päivää koeviikkoa ennen, korealaiset luokkalaiset aloitti viimeistään viikkoa aikaisemmin - osa kahta viikkoa ennen. Luokasta vain 30% voi saada parhaan arvosanan A:n, joten kilpailu on erittäin kovaa. Erittäin hyvänä esimerkkinä koetunnelmasta: kaverini T tuli yöllä kotiin baarista eikä päässyt takaisin asuntolaan kotiintuloajan vuoksi. Hän päätyi menemään kahvilaan kolmen aikaan yöllä ja näki korealaisia opiskelemassa. Herra T sitten nukahti ja heräsi 7 aikaan aamulla, ja näki ne samat opiskelijat edelleen opiskelemassa... Se miten mulla meni on sitten asia erikseen. Kokeet ovat pääosin monivalinta-kokeita joissa esimerkiksi on 88 kysymystä ja 75 minuuttia aikaa vastata.. No, seuraavat viikot siitä meni sitten todella nopeasti..! Kaunein kevään vaihe oli ehdottomasti kirsikankukat, joita oli mun kampuksella! :) Mun tuutori mainitsi että KH yliopisto oli valittu Korean (tai Seoulin) kauneimmaksi kampukseksi, ja sen huomasikin tavanomaista suuremmalla turistimäärällä alueella. 

Koska opiskelijoiden suurimpaan vuotuiseen juhlimiseen kuuluu Vappu, ei sitä tietenkään voinut missata vaihdon vuoksi. Aloitimme suunnittelemaan vappu-piknikkiä yhdessä muitten suomalaisten kanssa hyvissä ajoin. Paikkana toimi kampus koska ajankohta sattui olemaan keskiviikko ja keskipäivä :D Oli erittäin hauska kansainvälinen vappu, ja jopa eräs itävaltainen professori kävi nauttimassa vappujuomista kanssamme! 

Vapun jälkeisistä tunnelmista kaikkein mielenkiintoisin oli yliopiston Festival week. Jokainen yliopisto täällä järjestää festariviikon suunnilleen toukokuun puolessa välissä. Kampuksella oli paljon erilaisia ruokatelttoja ja baareja sekä erilaisia kulttuuri ja peli kilpailuja jne. Iltaisin opiskelijat kokoontuivat syömään (=juomaan) koululle ja kuuntelemaan erilaisia esityksiä. Esimerkiksi keskiviikkona koululle tuli esiintymään suosittu korealainen hiphop-duo Leessang! Aluillasta kaikille jaettiin tuollaiset siniset "kannustus pamput" joita hakataan yhteen taputuksien sijaan :)

Leessang Gary

Kyungheen katsomo

Koulun edustalla pussi-cocktaililla 

Aivan, lisäksi koreassa oli Lantern festivals, ja esimerkiksi juhlan kunniaksi Soulissa oli näkyvillä näyttäviä lyhtyjä ja yhtenä viikonloppuna Insa-dongissa oli mm. paraati :) Itse en päässyt näkemään paraatia koska olin konsertissa, jossa esiintyi yli 20 korealaista idoli-ryhmää ja laulajaa. Siitä enemmän ensi kerralla. Mutta tosiaan, kävin kuitenkin festivaalien viimeisenä iltana tarkastamassa tapahtuman. Enkä onneksi ollut pettynyt!

Mutta näin tältä erää :) Lämpötilasta voin sanoa että pari viimeviikkoa on olleet välillä todella kosteita, hiostavia ja ei-mun säitä.. Ei siinä olisi mitään valittamista jos olisin rannalla ja kesävaatteissa, mutta kun ensin kävelee koulun mäen ja istuu luokassa jossa ilmastointi saattaa puhaltaa lämmintä ilmaa...:D No kuitenkin. Kuulemiin <3

Gamsahamnida ^^

Sori on kestänyt jonkin aikaa viime kirjoituksesta. Päivät menee todella nopeasti ja oon lisäksi maannut paljon sisätiloissa potien nielutulehdusta (olettaen että se on nielutulehdus kuten googletranslater väitti). Olin siis seikkailemassa yliopiston kyljessä olevassa sairaalassa. Kolme viikkoa jatkunut kurkkukipu vei voimat, ja kävin testaamassa paikallisen terveydenhuollon. Mulle annettiin venäläinen tulkki jonka avulla koitin selittää oireita parhaani mukaan..:D Lopulta googlen ja viittomisen avulla sain ymmärretyksi mikä on vikana, ja sain kasan lääkkeitä mukaani. Jokaiselle päivälle 10 pilleriä ja huikka jotain siirapiksi kutsuttua lääkettä joka oikeastaan haisee minttuviinalle.. Ekan päivän jälkeen kipu on tiessään joten kiitos korea ja heidän lääketiede :)

Muuten olenkin sitten koittanut kiertää ympäri Soulia mahdollisimman paljon. Ajattelin mainita joitain juttuja mitä ollaan tehty, vaikka nähtävyydet ei ehkä olekkaan niin..noh.. Siis Soulissa on todella paljon tekemistä, koettavaa ja nähtävää. Kulttuuri on aivan mahtava, mutta turisti joka haluaisi nähdä historiaa ja suuria monumentteja pettyy jos odottaa löytävänsä Euroopan suurkaupunkiin verrattavan kulttuuriähkyn. Muuan ranskalaisia asia on ketuttanut, kuten moni muukin asia, mutta mielestäni täällä on mahtava olla !

Aikaisemmin kävimme kiertelemässä porukalla vanhoja palatseja. Niitä löytyy keski-kaupungista useampi vieri vieressä, ulkopuolelta vain muutamia.

Gyeongbokgung Palace

Changdeokgung Palace

Tämän lisäksi kävimme katsomassa kissa-kahvilaa <3 Tämän tyyppiset kahvilat ovat viihdyttäviä; samantapaisia on mm. prinsessa ja koira kahvilat. Soulissa on myös paljon julkkisten omistania kahviloita, joten jos sattuu pitämään Korealaisesta musiikista, voi tukea omaa suosikkiaan käymällä heidän ravintoloissaan. Ehwa yliopiston vieressä olevassa kissa-kahvilassa oli noin 20 kissaa. Sisäänpääsyn hinta oli 7000wonia (10,000won on noin 7e) ja siihen sisältyi valinnainen juoma. Samalla kun nauttii kahvista, kissojen kanssa sai leikkiä ja paijata. Erinomainen rentoutumispaikka! 

Nähtävyyksiä olemme siis jo jonkinverran käyneet katsomassa :)
Viihteelläkin olen ehtinyt käydä jo tarpeeksi vähäksi aikaa. Viime viikolla oli mm. Gangnam-club-tour, jonka tarkoituksena oli maksaa yksi sisäänpääsy jonka hinnalla sai sitten mennä viiteen gangnamin yökerhoon. Päädyimme lopulta vain kahteen, joista toisessa sain syystä tai toisesta ravintolapäällikön käyntikortin..:D Kuulin myöhemmin että sillä saattaa olla oikeasti arvoa, nimittäin sisään voi yrittää päästä ilmaiseksi näyttämällä tätä portsarille. Saa jäädä ehkä kokematta.

Lopuksi vielä pari kuvaa, on vähän hektinen tilanne kiitos P-korean ja ääliömäisten uhkausten. Pari seuraavaa päivää saa näyttää mitä tästäkin tulee. Mutta olen tehnyt matkailmoituksen, joten niin kauan kun suurlähetystöstä ei tule mitään uhkaavaa, olen rauhallinen.

Kalamarkkinat

Sticker photobooth

Hanok village, vanhaa aluetta joka on suosittu historiallisten elokuvien kuvausalue.

Kevät on täällä <3

..awkward..

Eli tilanne mikä on, mutta edetään sen mukaan :) Kuulemisiin taas!

Aika menee nopeasti..

Apua kuinka aika sitten vierähtää täällä nopeaan! Nyt on jo toinen kouluviikko takana, ja taakkana kiitos siitä on loputen väsymys. Lisäksi vaihtariporukasta lähes kaikki ovat olleet kipeinä jo toista viikkoa. Esimerkiksi kämppikseni J joutui käymään tänään jo paikallisessa päivystyksessä jatkuneen taudin takia ja sai järkyttävän määrän pillereitä (jokaiselle päivälle n.10). Siteeraten hänen kaveriaan: "Jotkut keräilevät ulkomailla paikallisia Starbucks-mukeja, mutta J kerääkin lääkkeitä".

Koulussa tuntuu tosiaan olevan tuplaten hommia mitä Suomessa ja lisäksi opettajien ylivoimainen kiinnostus vaihtareita kohtaa uuvuttaa. Jokainen heistä osoittaa lähes kaikki kysymykset juuri vaihtareille koska korealaisilla on heidän sanojensa mukaan "broken english". Auta armias jos Suomessa opettaja kesken tunnin alkaisi sättiä opiskelijoiden kielitaitoja :D Aiemmin mainitsinkin että korealaiset opiskelijat ovat erittäin hiljaisia tunneilla. Eräs lehtori yritti valottaa asiaa selittämällä kuinka vaikeaa korealaisten opiskelijoiden on puhua tunneilla jo sen takia että he ovat tottuneet siihen ettei opettajan kanssa olla eri mieltä eikä ns. häiriköivää (= väittelevää) opiskelijaa arvosteta luokassa. Englanti ja sen osaaminen on sitten oma lukunsa. En ole vieläkään päässyt kiinni siitä osaavatko paikalliset yleisesti englantia vai kieltäytyvätkö he sitä puhumasta (varmaan pelkäävät tekevänsä virheitä?).

Ollaan tässä kuluneilla päivillä käyty kiertelemässä kaupunkia ja samalla hieman shoppailtu :) Ehwa-naistenyliopisto ja sen kadut ovat tämänhetkinen rakkauden kohteeni <3 Kuulimme korealaisilta että sieltä saisi ostettua halvimpia kenkiä (ja jopa "isoja" länsimaalaisia kenkien kokoja) joten suuntasimme sinne. Ei käynyt jostain syystä mielessä että Soulissa on useampi naisten yliopisto ja eksyimme ensin väärään paikkaan... Lopulta ilta 8 aikaan saavuimme Ehwaan, jossa sulkemisesta ei ollut tietoakaan. Yksi erittäin uskomaton asia on se että pienetkin kaupat saattavat olla auki ilta 10 asti ja kaduilla näkee jopa ihmisiä soittamassa ja laulamassa aamu viiden aikaan. Asemalta lähdimme kävelemään johti yliopistoa ja poikkesimme sivukujalle joka osoittautui shoppailijan paratiisiksi! Korealaisten kenkämuoti on hurjan siistin näköistä :) Koot ovatkin sitten oma harminsa, sillä yleisesti ottaen kenkiä saa Suomen kokojen mukaan 38 asti kaikista liikkeistä, hyvällä tuurilla kokoon 39. Ehwassa oli sitten tarjolla myös kokoja 40+ mutta mallit olivat rajoitetut. Onneksi jalkani sopii kuitenkin                                                                       miesten tennareihin..:D

Vaatekoot yleensäkin ovat täällä hieman ongelmallisia. Kävimme Dongdaemunissa ostoskeskuksessa jossa oli One-size -liikkeitä = kaikki vaatteet ovat yhtä kokoa. Liikkeissä myydään paitoja jotka ovat reilun kokoisia, mutta silti reiluimmillaan M/L Suomen mittapuulla. En ole ainakaan aiemmin Aasiassa matkaillessani törmännyt vastaavaan, mutta kuulin että Kiinassa tällaisia paikkoja on. One size idea sopii kyllä tänne, sillä kaduilla näkee paljon tyttöjä jotka pitävät ylisuuria neuleita yms. Ja erittäin söpöjä vaatteita ja liikkeitä on joka kadunkulmassa. Länsimaalaisia vaattteita löytää kyllä länsimaalaisista liikkeistä (Zara, H&M), mutta jos haluaa jotain aidosti erikoista ja usein söpöä, paikalliset merkit, (ja koot T_T) ovat ystäväsi.

Anteeksi pitkä postaus. Haluaisin vielä puhua ruasta (chiliä), mutta ehkä ensi kerralla? :) Lisää kenkiä keventämässä loppua:

Eka viikko takana

Viikko Koreassa meni todella nopeasti ja  koulu alkoi valitettavasti eilen Maanantaina. Elämää onneksi helpotti se että meillä on täällä samantapainen systeemi kuin tutor-toiminta Suomessa, ja oma buddyni vei  heti aamusta maksamaan asuntolamaksut pankkiin. Lopuksi käytiin kahvilla ja hän jopa saattoi mut luokkani eteen jotta löytäisin perille :) Olen nyt Tiistaina ollut jokaisella kurssilla joita lukujärjestyksestäni löytyy mukavat 4. En oikein osaa sanoa ovatko ne oikeasti mielekkäitä, mutta ainakin kaikki opettajat ovat olleet mukavia. Enkä ole yhdelläkään kurssilla ainoa eksynyt ulkomaalainen! Hauskaa oli myös huomata että passivisuus kuuluu johonkin universaaliin opiskelijoiden käytäntöön, ei pelkästään suomeen :D

Ainoa oikea miinus on se että kaikille kursseille tarvitsee ostaa kirjat. Buddyni sanoi ettei niitä oikein saisi kopioida, joten jaamme sitten kämppikseni kanssa kaikki mitä pystymme. Ja se liittymä, sen kanssa sain tapella pitkään koska jokainen kauppa sanoi samaa "No sim-card, phone". Lopulta prepaid liittymä löytyi koulun alakerrasta jossa on sekä ravintola että liuta kauppoja kuten kirjakauppa ja optikkoliike.

Kävimme viikonloppuna ulkona vaihtariporukalla Mapo-Gu:ssa. Ensimmäinen kerta korealaisella clubilla, mutten tahdo uskoa sen edustaneen oikeasti sitä minkälainen meno täällä on. Ulkomaalaisiin törmää Seoulin kaduilla satunnaisesti, mutta kyseisessä baarissa länsimaalaiset, varsinkin jenkit, olivat selkeä enemmistö. Joka tapauksessa ilta oli hauska :)

Club Naked

Viinkonloppuna kävin myös elektroniikka marketilla ostamassa reitittimen huoneeseemme wifin toivossa. Alue on valtava ja kaikkialla on mitä omituisimpia tietokonevempaimia, joten katseltavaa kyllä riitti. Ikävä kyllä en voi ostaa esimerkiksi mitään ylihienoa bluetooth valokuvatulostinta koska hinnat hipovat suomen tasoa ja päälle vielä ulkomaalaislisä (josta saisin kuuleman mukaan vaalea_suomalainen_eksoottinen_nainen alennusta :D). Alan himoita Samsung Note:a koska kaikilla tuntuu olevan sellainen täällä. Myös kaikki puhelinten suojakuoret on tehty kyseiselle mallille.. Haluan oikeasti sellaisen omituisen suojakuoren joita myydään kaikkialla.

Tällaisena loppukevennyksenä: löydettiin Gangnamista eräälaisia katutolppia joissa oli lednäytöt. Ne osoittautuivat kosketusnäyttö-infoksi joissa on mahdollista katsoa alueen karttaa ja ottaa myös itsestään kuvia. Kuvat lähetetään sitten sähköpostiin :) Jaan tämän "kauniin" kuvan koska en ole koskaan ennen törmännyt tällaiseen palveluun! Itse olen tuolla oikealla. 

Asuntola ja orientaatio päivä

Eilen saavuin asuntolaan taksilla Gangnamista. 40 minuutin matka maksoi vaivaiset 8-9€! Odotin jotain 40€ summaa mutta ei sitten :D En sitten millään opi arvioimaan paikallista hintatasoa. Välillä jotkin tuotteet on todella halpoja, kuten paikallinen viina Soju joka on halvempaa kuin limsat, ja sitten taas välillä tuntuu että hinnat on Suomen tasolla. Asuntola on aikalailla sitä mitä odotinkin; kaksi ihmistä samassa huoneessa, kerrossänky, omituinen suihku-vessa yhdistelmä ja pieni keittiö. Jaan sen toisen tytön kanssa, jota kutsuttakoon vaikka J:ksi.

Ollaan käyty parina iltana syömässä porukalla ja tänään ollaan vielä menossa paikallisten tutoreiden kanssa pubiin parille. Oikeastaan luulen että siellä syödään samalla, koska paikallinen tapa ilmeisesti on syödä ja juoda samaan aikaan. Toki täällä on ihan yökerhojakin, mutta mun alueella niitä ei taida olla pahemmin? Tuntuu todella terveelliseltä juoda kaljaa ja syödä uppopaistettua ruokaa illasta toiseen... Onneksi koulu on mäen päällä! Ei tarvii todellakaan urheilla enempää kun kouluun on todella jyrkkä ylämäki joka sitten täytyy ainakin 4 kertaa viikossa urheilla.

Aikaisemmin meillä oli koulun virallinen orientaatio päivä. Meille kerrottiin jotain kauhutarinoita vaihtareiden vahingoista ja häädöistä, sekä tottakai kaikkea kouluun ja kursseihin liittyvää. Koko homma kesti 8h, oikeen perusteellista hommaa täällä päin :D 

Koulu tarjosi onneksi lounaan, josta kuva alla:

Koulukampus on kyllä upea. Siihen kuuluu sekä ylä- että ala-aste sekä tottakai lukio ja yliopisto. Toinen näyttävimmistä rakennuksista oli ennen kirkko, kunnes se myytiin. Nyt paikalla on tuollainen Valkoiseksi taloksi nimeämämme rakennus ja sitten se pikku- Notre Dame. Lisäksi kampuksella on jonkinlainen urheilukenttä, myymälä, kahviloita jne. 

 

Muuten ei ole vielä mitään ihmeempää sanottavaa. :) Loppukevennyksenä jälleen:

Psy kasvonaamioita yläkulmassa ;)